Maalaamisesta
Motto: Värien sekoituslautaset ovat silmäni, sivellin ja maalauslasta suuni
Alhaalta autotallin pihalta katsoen sateenkaari hallitsee taivasta. Valkoinen valo hajoaa väreiksi. Ylhäällä toisen kerroksen työhuoneeni seinällä roikkuu pohjustettu taulukangas. Osuisipa sateenkaari siihen. Löytäisin rauhan. Saisin ehkä vinkkejä, miten aloittaa maalaus. Turha toivo. Taas on edessä matka maalauksen mukana jonnekin tuntemattomaan. Eiliset havainnot eivät enää tänään riitä. On löydettävä uutta.
Työskentelyn edetessä tapahtuu merkillistä. Olen maalannut abstraktin taulun. Yleensä olen loppuvaiheessa lisännyt katsojalle jotain tarttumakohtia, jonkin esittävän fragmentin. Nyt en lisää enää mitään. Maalaus on valmis. Elämäkin jää kesken. Puolustan keskeneräisyyttä. Kaikki on hetkessä, niin elämä, kuten myös maalaus.
Maalaus on oivon symboli. Siinä on murheen kuilu, mutta myös katharsis, tie surusta pois. Maalaaminen on kokonaisvaltaista. Levitän väriä sydän jyskyttäen kädet vapisten. Minulla on Parkinsonin tauti. Maalaaminen on fyysinen vastus, koska tauti aiheuttaa liikuntarajoitteisuutta. Käsivarsi ei aina tottele käskyä. Kauanko vielä pystyn? En jahkaile. Annan palaa. Hetken kroppa tuntuu jopa terveeltä ja unohdan koko taudin. Ratkeaa mitä värejä käytän ja mikä on viivan osuus. On valittava myös muodot, ei aihetta. Esittävyys tulee, jos maalaus kutsuu sitä.
Maaliaineet ovat kaapanneet minut sylipainiin. On vain materiaalin koostumus, siveltimen ja lastan vetojen liike, värit ja valöörit. Oleellista on miten maalaan. En enää yritä kuvata jotain ulkoista. Olen maalaustapahtuman sisällä. Värien sekoituskipot, paperilautaset ovat minun silmäni, jotka näkevät. Siveltimet, maalausrullat ja lastat ovat suuni, joka puhuu ja ottaa kantaa. Tahdon yhä uudestaan kokea maalaamisen ilon. Vielä tärkeämpää on, jos pystyn maalauksillani antamaan voimaa ja elämän uskoa myös muille.
+358 (0)50-346 0301
tapio.nyyssonen(a)elisanet.fi
CV, finnish
